Guggenheimin lumoa ja huumaa

Guggenheimin lumoa ja huumaa

Ensimmäinen Guggenheim (G) Helsinki -suunnitelma oli Helsingin kaupungin G-säätiöltä G-taidemuseon aikaansaamiseksi tilaama yhteistyöselvitys, joka maksoi kaupungille noin kaksi miljoonaa.  Hankesuunnitelma esiteltiin julkisuudessa Helsingissä 2011 tammikuussa, mutta selvitys julkaistiin ainoastaan englanniksi.  Helsingin kaupunginhallitus hylkäsi hankesuunnitelman äänestyksessä 2012-05-02 äänin 8–7.

Kaupunkisuunnittelija, arkkitehti ja Helsingin kaupungin valtuuston varavaltuutettu Kaarin Taipale toimitti pamfletin Guggenheimin varjossa. Teoksessa kritisoitiin ensimmäisen kierroksen kiirettä ja huonoja perusteluja sekä kansanvaltaisen keskustelun puutetta.  Kaupunginmuseo olisi suunnitelman mukaan pitänyt liittää G-museon ketjuun.

Uudessa ehdotuksessa 2013-09-24 G-säätiö esitti avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun järjestämistä.  Kilpailu toteutettaisiin yksityisin varoin.  Uudessa ehdotuksessa säätiön mielestä paras paikka olisi paraatipaikalla Etelärannan ja Laivasillankadun risteyksessä Helsingin Olympiaterminaalin vieressä Katajanokan sijaan.  Säätiö toivoi Helsingin kaupungin tekevän päätöksen syksyn 2013 aikana tontin varaamisesta arkkitehtuurikilpailua varten.

Esittelytilaisuuteen ei kutsuttu Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäseniä, eikä edustajia esimerkiksi Helsingin Eteläiset kaupunginosat ry:stä, Stadin rantaryhmästä eikä Helsingin taiteilijaseurasta.  Asukkaat ja taiteilijat jyrättiin.  Arkkitehtuurikilpailu järjestettäisiin siksi, että museo olisi "pakko" toteuttaa.

Taidemuseon vuosittaisiksi kuluiksi kaavaillaan nyt noin 13 miljoonaa euroa 14,5 miljoonan sijaan eli noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin ensimmäisessä ehdotuksessa.  Vuosittainen hallintomaksu on puolitettu aiemmasta kahdesta miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Tämä niin sanottu lisenssimaksu rahoitettaisiin yksityisin varoin.  G-säätiön varajohtajan Ari Wisemanin mielestä yksityisten rahoittajien nimien julkaiseminen on ennenaikaista.

Taidemuseon vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioitiin yhä 550000 kävijää.  G Helsinki -museon positiivisten talousvaikutusten arvioidaan olevan 41 miljoonaa euroa vuodessa ja sen on arvioitu työllistävän runsaat sata henkilöä.  Epäsuoriksi työllisyysvaikutuksiksi ehdotuksessa arvioidaan yli 300 työpaikkaa.  Uudessa suunnitelmassa hanke ei ole kytketty Helsingin taidemuseoon.

Rakentamisen hinnaksi arvioidaan 130 miljoonaa euroa, jota G-säätiö ei maksa.  Rahoitus jäisi Helsingin kaupungille ja mahdollisesti valtiolle.  Summaan eivät sisälly arvonlisäverot, tontin rakennusten purkaminen eivätkä muut kulut.  Kokonaishinta nousisi arviolta lähes 30 miljoonaa.  Museon toiminta jäisi eräiden arvioiden mukaan viisi miljoonaa euroa vuodessa tappiolle.  G-säätiö haluaisi tehdä 20 vuoden sopimuksen, jolloin veronmaksajille tulisi 100 miljoonan lasku.  G Helsingin rahoitus on täysin auki.  Helsingin johdolla on kiima saada G-museo.  Miksei selvitellä yhteistyötä Pietarin Eremitaasin kanssa?

A-studio Streamin keskustelussa Kaarin Taipale esitti vakuuttavia perusteluja, miksi G-museota ei tule perustaa julkisin varoin.  Uudessa esityksessä on vähäisiä kosmeettisia muutoksia.  On varattava tietty tontti tai ei mitään.  Mitä Helsinki haluaa olla?  Mikä on kaupungin ydintoimintaa?  Haluaako Helsinki olla pohjoismainen kaupunki, jossa on G-museo 2020?  Onko G-museo sopiva julkisten menojen laajennus, kun menoja yritetään supistaa?  G-säätiö on edunsaaja.

Taipale totesi edelleen, että Helsingin kaupunki kantaisi kaikki riskit, mutta G-säätiö saisi takuuvarmasti seitsemän miljoonaa euroa vuodessa.  New Yorkissa, Venetsiassa ja Berliinissä G-museo on toiminut yksityisellä rahoituksella.  G Bilbao on ainoa G-säätiön onnistunut yhteishanke maailmalla.  G Bilbao on klovni- eli pellearkkitehtuuria.  Helsinki vertautuu kehitysmaamaisena Abu Dhabiin, jonka G-museon valmistumista on lykätty vuodesta 2011 vuosiin 2013, 2015 ja 2017.

Taipale korostaa, että Helsingin pitäisi katsoa tulevaisuuteen eli tarvitaan luovuutta.  Pitäisi rakentaa itse esimerkiksi uudenlainen tiedekeskus, jossa selvitetään maailman digitalisoitumista. G Helsinki ei vie suomalaista taidetta ulkomaille.  Miksi Helsingin keskustakirjastolle ei löydy paria kymmentä miljoonaa, mutta G Helsingille yli 200 miljoonaa?  Helsingin "kilpailijakaupungeissa" ei ole G-museota, joka on vanhentunut museoperiaatteeltaan.  G-hankkeen päämäärä on kateissa ja museosta on tulossa pelkkä näyttelyhalli, jossa voi esitellä kiertäviä kokoelmia venäläisille turisteille.

Pietarilainen nykytaiteenmuseon johtaja Elizaveta Shagina vertaa G-museota Disneylandiin.  Hän ei usko G-museon houkuttelevan venäläisiä, sillä Venäjällä on erinomaisia taidemuseoita.  G-museo on lähempänä viihdekeskusta kuin taidekokoelmaa.  USAn Suomen suurlähettilään Bruce Oreck mielestä G-museo tekisi Helsingistä "erityislaatuisen".  Näin hänen tulee virkansa puolesta sanoa.

Museojohtajat arvelevat kävijämäärän ennusteen 550000 olevan aivan liian korkea G-museon uutuusarvon jälkeen.  Ateneumissa kävi 2012 noin 400000 ihmistä.  Espoon Emmassa 2007 uusi museo ja Salvador Dalín näyttely houkuttelivat 160000 kävijää.

Helsingin päättäjiä painostetaan jo kansainvälisesti.  G Bilbaon apulaisjohtaja Margo Meoro on varma, että uusi sopimus syntyy.  El Correo -lehden kulttuuritoimittaja Iñaki Esteban sanoo: "Jos olisin suomalainen, haluaisin hyötyä New Yorkin ja Bilbaon taidekokoelmista, koska olisimme tuolloin kaikki samaa verkostoa".

Bilbaoon ja Abu Dhabiin G-museon suunnitellut arkkitehti Frank Gehry on kiinnostunut osallistumaan avoimeen arkkitehtuurikilpailuun, vaikka hän yleensä osallistuu vain kutsukilpailuihin.  Norjalainen Snöhetta ja suomalainen ALA ovat halukkaita osallistumaan kilpailuun.

Jos G-museo tuottaa niin hyvin kuin hankkeen puoltajat esittävät, niin miksi yritykset ja liikemiehet eivät kilvan sijoita G-museoon?  Mielipiteeni on, että G-museota ei tule perustaa julkisin varoin Helsinkiin.  Jos yksityiset haluavat perustaa G-museon, on sille etsittävä muu kuin paraatipaikka Etelärannassa tai Katajanokalla.

Lähteet

http://fi.wikipedia.org/wiki/Guggenheim_Helsinki_-suunnitelma

http://www.intokustannus.fi/kirja/guggenheimin_varjossa/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Guggenheimin_varjossa

Edelleen ei Guggenheimille, Tiedonantaja (2013-09-27)36, 5

Unelmien Guggenheim, Yle TV1, A-studio Stream, 2013-09-27

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1381813213245

Hannu Kautto

2013-10-20