Ylen pilkkomisesta
Yleisradion hallituksen
puheenjohtajan Kari Neilimo mielestä Ylen pilkkominen olisi yksi vaihtoehto
tulevaisuudessa. Neilimon mielestä
konsernimalli, jossa tytäryhtiöt (esimerkiksi Ylen tuotanto ja Svenska Yle)
omistaisi emoyhtiö Yle, toisi johtamiseen lisää täsmällisyyttä. Tytäryhtiöitä (Nykypäivän haastattelu)
olisivat esimerkiksi Ylen tuotanto ja ruotsinkieliset toiminnot. Neilimo uskoo Ylen jatkossa hankkivan
tuotantoa entistä enemmän alihankkijoilta ja luopuvan omaisuudestaan kuten
Helsingin Musiikkitalon osuudesta.
Ylen toimitusjohtajan
Lauri Kivinen mukaan Neilimon mainitsema Ylen osien yhtiöittäminen ei ole
ensisijainen lähtökohta. "Lähdemme
liikkeelle ensisijaisesti sisällöllisistä asioista. Siitä, mitä kannattaa tehdä ja missä ja
miten. Etsimme sisäisiä
synergioita. Tehoja sisällön
tuottamiseen." Kivisen mukaan
Ylessä löytyy tehottomuutta sekä henkilöstön että tekniikan käytössä. Hänkin pitää mahdollisena, ettei Yle omista
musiikkitaloa 10 vuoden kuluttua, vaikka Ylen orkesteri soittaisi edelleen
talossa.
Ylen hallintoneuvoston
puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) arvioi, että Ylen toimintoja voitaisiin
ulkoistaa. Kokoomuksen Verkkouutisissa
Sasi ei täsmennä, mistä toiminnoista olisi kyse. Sasin mukaan asiasta on hallintoneuvostossa
käyty alustavia keskusteluja, ja sitä pohditaan Ylen hallituksessa. Sasi ei ole muodostanut omaa kantaansa
asiasta.
Aluksi tulee mieleen,
että kasinopellet luovat ensin pikkuyhtiöitä, jotka on sitten helppo myydä
pilkkahinnalla yksityisille.
Kokoomuskonnat pääsevät vauhtiin, Yle hajotetaan toimimattomaksi ja
pikkupuljut annetaan kaupallisille toimijoille.
Saamme sitten 30-50 euroa kuussa maksavia kanavapaketteja, paljon
uusintoja ja yhdysvaltalaista valmiiksi naurettua hömppäsarjaa.
Vaikuttaa siltä, että
Neilimon, Sasin ja Kivisen esiintymiset ilmaisevat, että Ylen linjaukset on
tehty. Neilimon johtama hallitus pilkkoo
Sasin johtaman hallintoneuvoston tuella Ylen.
Kivisen tehtävänä on näytellä Ylen etua ajavaa toimitusjohtajaa.
Liikenne- ja
viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas) tyrmää Neilimon
esityksen, sillä se Korhosen mukaan on ristiriidassa Suomen lainsäädännön
kanssa. Laissa julkisen palvelun
tehtävät on annettu vain Yleisradiolle.
Ylen ylin päättävä elin on eduskunnan nimeämä hallintoneuvosto. Korhosen mukaan Yleä tulee kehittää koko
kansan monipuolisena, kattavana ja itsenäisenä palveluna. Suomi tarvitsee yhtenäisen ja vahvan Ylen
kaupallisen median vastapainoksi.
Hallintoneuvoston jäsen Pia
Viitanen (sd) näkee keskustelussa oikeistolaista henkeä. Liiketaloudellinen toiminta supistaisi Ylen
toimintaa. Varapuheenjohtaja Elsi
Katainen (kesk) muistuttaa Ylen julkisen palvelun tehtävästä, jota hallinnon
muutos ei saa vaarantaa. Ovatko jotkut
aluetelevisiot ja maakuntaradiot vaarassa?
Neilimo perusteli ehdotustaan taloudellisella tehokkuudella. Ylen tytäryhtiöiden taloutta olisi helpompi valvoa. On muistettava, että Yle ei ole kaupallinen liikeyritys, vaan kaikkien suomalaisten julkinen palvelu, jonka riittävä rahoitus on turvattava. Koska Yle on eduskunnan alainen, voidaan Ylen linjaa tarvittaessa muuttaa. Kaupallisiin kanaviin ei voi vaikuttaa. Ylen ohjelmien merkittävä etu kaupallisten kanavien ohjelmiin verrattuna on, ettei joudu ohjelmatuntia kohti katsomaan mainoksia varttitunnin.
Hannu Kautto
2010-09-02
