Runoja ja vitsi
Roomalainen Gaius
Valerius Catullus (84-54) oli varakkaasta perheestä ja sai kotikaupungissaan
Veronassa parhaan mahdollisen kasvatuksen.
Hän alkoi Roomassa palvoa runottaria ja harrastaa kreikkalaista
filologiaa. Catullus kirjoitti
lemmenrunojen lisäksi myös solvausrunoja.
Niistä monet ovat kuvaavia ja päteviä 2000-luvullakin, sillä ihminen
muuttuu hitaasti.
Muokkasin hieman runoa 39
kirjasta Liber carminum - Laulujen kirja.
Sen henkilö on täysin mielikuvituksen tuotetta eli kuvitteellinen. Jos runonlukijan mielestä henkilö muistuttaa
jotakin reaalimaailman ihmistä, on kyseessä kuitenkin pelkkä puhdas sattuma.
Aleksandr - on hällä
välkkyvät hampaat -
siks aina kaikkialla
virnuaa. Tullaan
kuin USAn agentti ja
natotus tulvii,
hän virnuaa. Jos kelpo Osaman kuoloa
surraan, kun itkee
libyalainen Gaddafiaan,
hän virnuaa. Miten ja missä vain ollaan,
miten vain on,
virnuaa. Se heikkous hällä,
ei hieno laisin eikä
tyylikäs, luulen.
(...)
ei syytä aina kaikkialla
irvistää:
ei liene tyhmää
virnistystä tyhmempää.
(...)
kukin min pissii, sillä
aamuisin hampaat,
ikenensä harjaa aina
ruskokarvaiset;
mitä valkohohtoisemmat
nuo sun hampaasi,
sitä valtavammin tiedän
kusta juoneesi.
*
Sokea oppinut Abul-Ala
al-Maarri (973-1058) syntyi Syyriassa Alepposta hieman etelään Maarra
an-Numanissa. Toiset pitävät al-Maarria
ateistina, toiset uskovaisena. Kirjassa
Runoja elämän tarpeettomuudesta on hänen runojaan kuolemasta ja elämän
turhuudesta. Runot on kirjoitettu lähes
nihilistiseen tapaan. Runoista löytyy
lähes koko eliittiimme, ministereihin ja muka kansanedustajiin sopiva runonen:
Kaunis on ihminen
kuoreltaan,
kitkerä maultaan.
Ei joukossa yhtään
hurskasta,
joka ei etsisi
vain omaa etuaan.
Parhaista parhain
on kivi. Se ei tee väärin
eikä valehtele.
*
Vuodenvaihteen tienoilla
kuulin viisaan koululaisvitsin. Ville
kysyy Kallelta: "Mitä saadaan, jos Elinkeinoelämän keskusliiton
toimitusjohtajalta leikataan toinen korva?" Kalle älyää heti: "Potta."
Hannu Kautto
2013-01-10
