2015-09-08

Aidat ja muurit



Aidat ja muurit

 Länsimaat järjestivät 2009 suuren juhlan Berliinin muurin murtumisen 20-vuotispäivänä kuvitellen kapitalismin voittaneen 1989 ”lopullisesti”.  Saksan liittokansleri Merkel kiitti Gorbatšovia tämän aloittamasta perestroikasta, joka nopeutti muurin murtumista ja Saksojen yhdistymistä.  Sitä seurasi entisen DDR:n asukkaiden köyhtyminen, kapitalististen valtioiden riesa työttömyys ja naisten tasa-arvon heikkeneminen sekä tuotannon väheneminen.  Länsi-Saksan tekemä DDR:n hallinnollinen valtaus aiheutti taloudellisen eriarvoisuuden idän ja lännen välillä.  Yhdistyminen oli vastoin Helsingin sopimuksen sodan jälkeisten rajojen loukkaamattomuuden periaatetta Euroopassa.



DDR:n valtionraja Saksan liittotasavaltaan ja Länsi-Berliiniin oli kahden vastakkaisen yhteiskuntajärjestyksen sosialismin ja imperialismin välinen raja.  Imperialismi on yrittänyt hävittää sosialistiset valtiot niiden olemassaolon alusta lähtien.  Jo 1918 peräti 14 imperialistista valtiota aloitti hyökkäyssodan kukistaakseen Neuvosto-Venäjän.  Imperialismin olemus on ollut, on ja pysyy aggressiivisena.  Siksi DDR turvasi rajansa Länsi-Saksaan ja antifasistisella muurilla Länsi-Berliiniin.

Saksan liittotasavalta on NATO:n jäsen, ja sillä oli DDR:n valtionrajalla 880000 NATO:n sotilasta.  Järjestys DDR:n valtionrajalla Saksan liittotasavaltaan ja Länsi-Berliiniin suuntautui ainoastaan sosialismin vihollisia vastaan.

Historiallisen välähdyksen jälkeen on selvää, miksi imperialististen valtioiden johdossa olevat henkilöt eivät kiehu kiukusta, vaan hyväksyvät hiljaisuudella uusien aitojen ja muurien suunnitelmat ja rakentamisen imperialismin suojaksi.  Päämääränä on erottaa köyhät rikkaista.  Keskiaikana kaupungit elivät muurien suojassa, nyt valtiot.

Maailmassa oli 2014 jopa 33000 kilometriä aidattuja rajoja.  Aitoihin liittyy pimeässä toimivia videokameroita, liikeilmaisimia ja miehittämättömiä lennokkeja.  Brasilia aikoo valvoa rajojaan virtuaaliaidalla.  Suomen Rajavartiolaitos pohtii lennokkien hankkimista itärajan valvontaan.

Länsirannan aita

Vaikutuksiltaan pahin aita on Israelin palestiinalaisten toisen intifadan aikana 2002 aloittama Länsirantaa erottavan aidan rakentaminen.  Siitä 90 prosenttia on matalaa kaksi metriä korkeaa sähköisesti ja piikkilangalla suojattua metalliaitaa ja loput jopa kahdeksan metriä korkeaa betonimuuria.  Aita on suunniteltu 700 kilometriä pitkäksi, vaikka rajan pituus on 307 kilometriä, ja aidasta on valmiina noin 80 prosenttia.  Monissa kohdin aita työntyy Länsirannan sisään ja anastaa Israelin puolelle 10 prosenttia Länsirannasta.  Aidassa on noin sata vartioitua läpikulkupaikkaa eli palestiinalaisten liikkuminen on tehty mahdollisimman hankalaksi.

Israelin sionistijohto on oppinut historiasta.  Venetsian juutalaiset pakotettiin 1516 asumaan valimon alueella.  Valimo on italiaksi ghetto.  Yöksi alueen portit suljettiin.  Tunnetuin on Varsovan ghetto, jonka saksalaiset fasistit tuhosivat 1943 lähes kaikkine juutalaisasukkaineen.

Palestiinassa apartheid-muurin sanotaan estävän rauhanneuvottelut Israelin kanssa.  Aita-muuri on huonontanut Palestiinan ja Israelin välisiä suhteita.  YK:n yleiskokous on kritisoinut aitaa.  Haagin kansainvälinen tuomioistuin antoi 2004 päätöksen, jonka mukaan aita on kansainvälisen oikeuden vastainen ja se tulisi heti purkaa.  Päätöksen mukaan Israel on velvollinen korvaamaan aidasta palestiinalaisväestölle aiheutuneet vahingot.

Israel rakensi Egyptin rajalle 240 kilometriä pitkän aidan estämään maahanmuuton.  Laittomia siirtolaisia tuli Eritreasta, Darfurista ja Etelä-Sudanista.  Israel on kieltäytynyt antamasta tulijoille pakolaisstatusta.

USA:n ja Meksikon raja

Yhdysvallat alkoi 2007 rakentaa 1100 kilometrin pituista aitaa eli häpeän ja kuoleman muuria 3141 kilometrin pituiselle Meksikon rajalleen.  Aidan tarkoituksena on estää lähinnä Keski-Amerikan köyhien paperittomien kansalaisten tulo eli kontrolloida siirtolaisuutta, vaikka perusteluna on käytetty huumeiden salakuljetusta.  Arizonassa Nogalesin rajakaupungin halkaisee 15 metriä korkea kalteriraja-aita siten, että USA:n puolella asuu 20000 asukasta ja Meksikon puolella puolisen miljoonaa.  USA:n San Diegon ja Meksikon Tijuanan välillä on muuri.  Tijuanan gringovyöhyke on lasimurskalla päällystettyjen muurien takana.  USA:n aidan rakennus on jäänyt kesken, sillä USA:n elinkeinoelämä haluaa vuotavan rajan läpi tulevaa halpaa epävirallista työvoimaa.

Espanjan ja Marokon raja

Entinen siirtomaavalta Espanja pitää hallussaan Marokon puolella kahta kaupunkia: Ceuta on vastapäätä Gibraltaria ja Melilla Ceutasta itään.  EU rahoitti 2013 valmistuneen Ceutan raja-aidan, joka maksoi 30 miljoonaa euroa.  Ceutan rinnakkaiset raja-aidat ovat kolme metriä korkeita.  Kuuden metrin korkuiset Melillan rinnakkaiset aidat, joiden päällä on piikkilankaa, ovat esteenä Afrikasta tuleville siirtolaisille, jotka koettavat kiivetä aidan yli.  Rakentaminen aloitettiin 1998.  Vartioasemia on säännöllisin välein.  Maakaapeli yhdistää valonheittimet, ääni- ja liikeilmaisimet sekä videokamerat keskusohjauskoppiin.  Melillan aidassa on lisäksi kyynelkaasua levittäviä suihkuja.  EU on rahoittanut aitojen rakentamisen.  Marokko vaatii kaupunkeja itselleen ja pitää hallussaan Espanjalta saamaansa siirtomaata Länsi-Sahara.

Euroopan raja-aitoja

Unkari ilmoitti kesäkuussa 2015 rakentavansa neljä metriä korkean aidan Serbian rajalle, joka on 175 kilometriä pitkä.  Afrikasta ja Lähi-idästä pyrkii turvapaikan hakijoita Balkanin maiden kautta.  Siirtolaiset tulevat Serbiaan EU-maiden kautta, lähinnä aiemmin Bulgariasta ja Makedoniasta (ei EU-maa), jotka sulkivat rajansa, ja Kreikasta.  Kreikka rakensi 2012 elokuussa Turkin rajalle 10,5 kilometrin pituisen aidan.  Bulgaria rakensi vuodenvaihteessa 2013-2014 osalle Turkin rajaa 33 kilometrin pituisen aidan.  Makedonia sulki 20.8.2015 rajansa, mutta avasi sen kolme päivää myöhemmin 23.8.  Yle näytti uutisissaan, kuinka unkarilaiset innokkaasti rakentavat aitaa puolustamaan Linnake-Eurooppaa.  Unkarilaiset olivat itse innokkaimpia aitojen purkajia, kun Berliinin muuria purettiin 1989.

Kyproksen pääkaupunkia Nikosiaa ja koko saarta halkoo YK:n valvoma aselepolinja, ja saaren pohjoisosa on julistautunut itsenäiseksi tasavallaksi. Sitä ei tosin tunnusta mikään muu valtio kuin Turkki.

Pohjois-Irlannin kaupunkeja halkovat muurit, jotka eivät ole hallinnollisia rajoja, mutta niiden tehtävä on erottaa katolisten ja protestanttien asuinalueet toisistaan.  Muureja kutsutaan sievistellen rauhanmuureiksi.

Milloin EU alkaa pystyttää muureja Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisille rajoille?  NATO tosin on jo varustanut nämä rajat sotajoukoilla ja -koneilla.  MTV3-uutiset 25.8.2015: Viro suunnittelee aidan rakentamista Venäjän rajalle.

Aitoja Afrikassa

USA ja NATO hävittivät Libyan lähes maan tasalle.  Tunisian Soussessa Libyassa koulutettu mies ampui 2015 turisteja.  Siksi Tunisia aikoo rakentaa aidan, joka estäisi jihadistien tulon maahan.

Somalialainen al-Šabaab tappoi 2015 ihmisiä Kenian Garissan yliopistossa.  Kenia päätti pystyttää muurin ja on alkanut rakentaa 440 kilometrin pituista muuria Somalian vastaiselle rajalleen pitääkseen Al-Šabaabin ulkopuolella.

Aasian aitoja

Saudi-Arabia rakentaa Irakin rajalle aitaa, jonka pituus on runsas 800 kilometriä.  Aidan pitäisi estää sotien leviäminen Saudi-Arabiaan.  ISIS vauhditti aidan rakentamista helmikuun 2015 alussa perustettuaan kesällä 2014 islamilaisen valtion Syyriaan ja Irakiin.  Rakennelmassa on hiekkavalli, jonka jälkeen sadan metrin vyöhykkeellä on kolme piikkilanka-aitaa.  Valvontatorneja on 78 kappaletta.  Armeijalla on 240 nopean toiminnan joukkojen autoa valmiudessa.  Aitaan liittyy liikeilmaisimia, videokameroita, tutkia ja peräti valvontasatelliitteja.  Saudi-Arabia on rakentanut vastaavaa aitaa aiemmin Jemenin vastaiselle rajalleen, joka on 1800 kilometriä pitkä.

Intia on rakentanut vuosien ajan aitaa Bangladešin vastaiselle yli 4000 kilometrin rajalleen.  Aitaa on valmiina noin 2500 kilometriä.  Rajaa vartioidaan 240000 ihmisen toimin.

Thaimaa ilmoitti 2007 pystyttävänsä "turva-aidan" Malesian vastaiselle rajalleen, ja samana vuonna aidan rakennuspuuhissa olivat Pakistan Afganistanin rajallaan, Uzbekistan Tadžikistanin rajallaan ja Arabiemiraattien liitto Omanin rajallaan.

Koreoiden rajalla on demilitarisoitu vyöhyke, joka on 250 kilometriä pitkä ja neljä kilometriä leveä vyöhyke.  Se lienee maailman suurin miinakenttä, jossa on arviolta miljoona maamiinaa molemminpuolin.  Miinoittamisen aloitti 1953 Etelä-Korea.

Lopuksi

Raja-aidoilla ja -muureilla eriarvoistetaan ihmisiä.  Maahanmuuttoa koetetaan hallita halvan mutta pätevän työvoiman lähteenä.  Tehokkain keino vähentää pakolaisuutta olisi sotien lopettaminen, mutta USA-NATO-EU -akseli ei tähän suostu.

Hannu Kautto

2015-08-25

Timo Partasen työelämästä ja TIMO KANSALAISTOIMINNASSA



Timo Partasen työelämästä

Timo ”Tinde” Juhana Partasen (13.3.1938-1.5.2015) työura oli pitkä ja lavea.  Timon akateemiset arvot: humanististen tieteiden kandidaatti, Master of Science eli maisteri USAssa, filosofian maisteri ja filosofian tohtori.

Tinde aloitti 1964 tieteellisen uransa Suomen Sydänliitossa ja toimi sitten 1964-94 Työterveyslaitoksessa tutkijana ja tilastollisen osaston johtajana sekä jatkoi siellä 2001 saakka vanhempana tieteenharjoittajana.  Eläkkeelle siirtymisensä 2001 jälkeen hän toimi vierailevana professorina Costa Rican Kansallisessa Yliopistossa, jossa jatkoi 2006 kunniaprofessorina.  Timo toimi monessa yliopistossa ja laitoksessa dosenttina tai vierailevana tieteilijänä ja neuvonantajana.

Timo opiskeli 47 erilaisella kurssilla, mm. ”syövän syyt ja ehkäisy”.  Hän sai 1966 todistuksen ympäristöhygieniasta Cincinnatin yliopistossa.  Hän toimi koordinaattorina yli sadassa tieteellisessä projektissa esim. maissa Pohjoismaat, Kenia, Tansania, Uganda, Espanja, Costa Rica, Kuuba, Kolumbia, Brasilia, Nicaragua, Guatemala ja Panama sekä Suomessa kahdeksassa kansanterveyteen liittyvässä komiteassa.

Asiantuntijatehtävissä Timo toimi mm. järjestöissä WHO, ILO ja EU.  Monenlaisia konferensseja hänelle kertyi yli sata ja kolmen tieteellisen lehden toimitusneuvoston jäsenyys.  Hän suunnitteli ja antoi akateemista koulutusta jo mainittujen maiden lisäksi maissa Saksat, Ranska, Puola ja Zimbabwe sekä entisen Neuvostoliiton tasavalloissa.

Timo ohjasi kolmen tohtori- ja kolmen maisteriopiskelijan työn.  Yksi väitöskirja koski virallisten (koulunopettajat) ja epävirallisten (tori- ja hallikauppiaat) työntekijöiden työn kehityskaaren liittyvyyksiä mielenterveyteen määrällisesti ja laadullisesti.  Timo perusti lehden Terveys, työ ja ympäristö, Keski-Amerikan uutisia, jonka päätoimittajana hän oli 2005-07 ja sen jälkeen toisena toimittajana.

Monilla aloilla Timo jatkoi työtään: terveyden parantaminen ja sosiaalinen määräytyminen, työterveysriskien arvioiminen, ammattiperäinen syöpä, vierastyöläiset, sosiaalinen epidemiologia ja etiikka sekä työterveyden tunnusluvut.  Timo julkaisi yksin tai yleensä työryhmän kanssa 219 tieteellistä artikkelia 18.9.2011 mennessä.  Timo kirjoitti lisäksi yleistajuisia artikkeleita, kongressiesitelmien painettuja tiivistelmiä sekä häntä haastateltiin radioissa ja televisioissa.

Tutkimusryhmän tai muun kerätyn aineiston Timo analysoi tilastollisesti ja laajat tiedostot epidemiologisesti.   Varhaisia aiheita olivat ilman hiukkaset, asbestisairauksien syyt, kivityöntekijät ja silikoosi.  Tärkeä alue oli työympäristön kuormitus ja parantaminen, josta mainittakoon veturinkuljettajien työolot.  Timo selvitteli torjunta-aineita eli tuholaismyrkkyjä kehitysmaissa.

Tutkimuskohteina oli erilaisille myrkyllisille aineille altistuminen kuten rikkihiili, formaldehydi ja puupöly syöpäriskinä puuteollisuudessa (hengityselinten syöpä), styreeni, bitumihöyry asfalttiteollisuudessa ja tien päällystämisessä, bensiini sekä muita syövän aiheuttajia.  Työperäiset syövät olivat sangen laaja tutkimuskohde.  Luettelonomaisesti mm. bentseeni ja munuaissyöpä, keuhko-, haima-, virtsarakon-, maksa-, iho-, munasarja-, rinta-, aivo- ja hermostosyöpä.

Esimerkkejä monipuolisista tutkimusjulkaisuista olivat sepelvaltimotauti, työterveysriskit, ammatti ja itsemurha, ammattiliittojen rooli työterveyden edistämisessä, vierastyöläiset kuten kahvimarjojen poimiminen, maquilat eli ”hikipajat” sekä Havannan satama, jossa ahtaajien tapaturmariskien vähentäminen onnistui hienosti.  Nicaraguassa Timo teki tutkijoiden kanssa lapsityön kuvauksia julkisuuteen videoita myöten, tutki maquilalaisten laajalle levinneitä ergonomisia ongelmia ja lasten synnynnäisten epämuodostumien ehkäisyä.

Timon 18.9.2011 päivitetty ansioluettelo on muhkea, jota hän hämmästeli sähköposteissaan: ”Ihmettelen ittekin tätä kaikkea seilaamistani ja luuhaamistani siellä täällä.  Mutta onhan ikääkin sen verran, että tavaraa on kertynyt enempi kuin joillakin nuoremmilla”.  ”Ja muuta ja muuta, huh, eiköhän aika kulu näissä merkeissä ennen hautaan vajoamista ennen kuin tylsyys, väsymys ja kivut iskevät päälle”.

Hannu Kautto

2015-06-05


TIMO KANSALAISTOIMINNASSA


Timo Partanen liittyi Terveysrintama ry:n jäseneksi vuoden 1975 paikkeilla. Terveysrintama on vuonna 1970 perustettu laajapohjainen, demokraattinen kansalaisjärjestö, joka on toiminut edistyksellisten uudistusten puolesta terveydenhuollon, työsuojelun ja sosiaaliturvan aloilla. Terveysrintaman huippuaikoina 1970-80-lukujen vaihteessa sen jäsenmäärä oli yli 3000 ja paikallisyhdistyksiä oli yli 20. Lisäksi järjestöjäseninä Terveysrintamaan kuului parisataa eri alojen ammattiosastoa. Järjestö on toiminut sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Timo aloitti järjestön valtakunnallisessa työsuojelujaostossa työsuojelun, työterveyshuollon ja työympäristötutkimuksen asiantuntijana. Terveysrintaman jäsenistö koostui edellä mainittujen alojen ammattilaisista, opiskelijoista ja työpaikkojen työsuojeluaktiiveista. Mukana on ollut myös paljon kansanedustajia, kunnallisia vaikuttajia, ammattiliittojen työntekijöitä sekä eläkeläisiä.

Timo kuului myöhemmin myös Terveysrintaman hallitukseen, työvaliokuntaan sekä kansainvälisten asiain jaostoon. Viimeksi mainitussa hän teki mittavan työn Terveysrintaman suhteiden kehittämiseksi mm. Tanskan vastaaviin organisaatioihin sekä entisen DDR:n työsuojelun ja työterveyshuollon järjestöihin ja tutkimuslaitoksiin. Työsuojelun alueella hän oli usein luennoitsijana Terveysrintaman järjestämissä työsuojelukouluissa sekä vuosittain pidetyissä Viitasaaren työsuojeluseminaareissa. Timo toimi myös Terveysrintama-lehdessä aktiivisesti sekä kirjoittajana että lehden toimituskunnassa. Hän osallistui myös Terveysrintaman laajaan julkaisutoimintaan. Timon panos kansainvälisessä solidaarisuustoiminnassa Terveysrintaman edustajana oli merkittävä. Vuoden 2001 jälkeen Costa Ricassa pitkään työskennellessään hän toimitti Terveysrintamalle selvityksiä esimerkiksi maatyöläisten ja muiden alojen työtekijöiden työolosuhteista Latinalaisessa Amerikassa. Timo osallistui viimeisinä vuosinaan myös Terveysrintaman historiikkiryhmän työhön arvokkaine kommentteineen.

Vanhat terveysrintamalaiset tulevat aina muistamaan Timon työteliäänä ja asiantuntevana ystävänä ja toverina.

Timo Partanen seurasi myös vuosikausia Kansan ääni -lehteä ja arvosti sitä merkittävänä työväenlehtenä.  Suomen Työväenpuolueen STP kulttuuri- sekä työympäristö- ja työsuojelupoliittisissa ohjelmissa näkyy myös hänen kädenjälkensä. Timo oli ohjelmien valmistajien tukena asiantuntevine ehdotuksineen. Viimeisinä aikoinaan hän antoi kommenttinsa myös Kommunistien Liiton valmisteltavana olevaan dialektisen materialismin opintoaineistoon. Myös Kansan äänen järjestöjen jäsenistä monet tunsivat Timon rehtinä ja aikaansaavana toverina. Vappuna, hänen kuolinpäivänään, saimme lukea lehdestämme Timon viimeisen tervehdyksen. 


Jaakko Ahvola

Islam ei ole Lähi-idän ja lännen huonojen suhteiden syy



Islam ei ole Lähi-idän ja lännen huonojen suhteiden syy

Jo pitkään Yhdysvaltain hallitus, Pentagon ja valtavirtamedia ovat levittäneet islamin vastaisuutta.  Valheellinen propaganda on laajentunut muihin NATO- ja EU-maihin, joissa islam ja terrorismi samaistetaan, vaikka myös monet kristityt ovat terroristeja.  Pelätään islamin leviämistä Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan.  Ruokitaan vieraan kulttuurin pelkoa.  Järjestetään islamin vastaisia mielenosoituksia.  Harjoitetaan rasismia ja syrjintää muslimeja kohtaan.  Uutisoidaan runsaasti radikaalien äärimuslimien väkivaltaisia tekoja.  Media unohtaa, että USA on synnyttänyt näitä liikkeitä kuten al-Qaida ja ISIS.



Entinen CIAn johtohahmo ja erinomainen islamin tuntija Graham Fuller on vastikään julkaissut kirjan A World Without Islam (Maailma ilman islamia), jonka viestin hän itse kiteyttää näin:

”Vaikka koko islamia tai sen profeetta Muhammadia ei olisi olemassakaan, se ei muuttaisi länsimaiden ja Lähi-idän nykyisiä suhteita käytännössä juuri millään tavalla.  Tämä voi vaikuttaa järjenvastaiselta, mutta se korostaa sitä olennaista seikkaa, että lännen ja Lähi-idän huonoille suhteille voi luetella reilut kymmenkunta hyvää selitystä, jotka eivät mitenkään liity islamiin tai uskontoon:

ristiretket (joiden taustalla vaikuttivat lännen taloudelliset, yhteiskunnalliset ja geopoliittiset syyt), imperialismi, kolonialismi, lännen pyrkimys saada hallintaansa Lähi-idän energiavarannot, länsimielisten diktaattoreiden valtaan nostaminen, lännen jatkuva poliittinen ja sotilaallinen puuttuminen alueen asioihin, rajojen määritteleminen uudelleen, länsimaiden perustama Israelin valtio, yhdysvaltalaisten maahantunkeutuminen ja sotatoimet, Yhdysvaltain hellittämättömän harhaanjohtava politiikka palestiinalaiskysymyksessä jne.

Näillä syillä ei ole mitään yhteyttä islamiin.  On totta, että Lähi-idän alueella syntyneet vastareaktiot muotoillaan yhä useammin uskonnollisin tai kulttuurisin – siis muslimi- tai islam-pohjaisin – perustein, eikä siinä ole mitään yllättävää.  Vakavissa yhteentörmäyksissähän jokainen pyrkii ajamaan asiaansa vetoamalla mahdollisimman korkeisiin moraali-ihanteisiin.  Näin tekivät yhtä hyvin kristityt ristiretkeläiset kuin kommunismi, joka kävi ’taistelua kansainvälisen proletariaatin puolesta’.”

Lähde: Alain Gresh, Loppu terrorismille, Le Monde diplomatique (2015)2, 1 ja 5-6

Hannu Kautto

2015-05-18