Mediamaksu
Yleisradion YLE
rahoitukseen on ehdotettu mediamaksua ja valtion budjettirahoitusta. Samansuuruinen mediamaksu kaikille
talouksille on epäoikeudenmukainen, kun ajatellaan esimerkiksi yksinasuvaa ja
suurperhettä sekä vähävaraisia ja varakkaita kuten Kansan Radioliitto KaRa
toteaa. Sosiaalisesti tasapainotettu
mediamaksu on erittäin vaikea toteuttaa.
Oikeudenmukainen ratkaisu
on budjettirahoitus, jolloin kukin osallistuu YLEn rahoittamiseen verotuksensa
suhteessa. Tällöin on turvattava YLEn
rahoitus Yleisradiolailla pitkällä aikavälillä riittävänä ja indeksiin
sidottuna, sillä porvaripuolueet pyrkisivät vuosittaisessa budjetin laadinnassa
pienentämään YLEn osuutta. Kokoomuksen
kansanedustaja kauppaneuvos Eero Lehden mielestä YLEn alasajaminen on vietävä
loppuun. Hänen mukaansa YLEn 3300
työntekijästä riittäisi ehkä 2500.
Kaupallisten
mainosrahoitteisten televisiokanavien toimilupamaksu on palautettava (KaRa). Mediatalojen osingoista suuri osa menee
ulkomaisille omistajille ja suursijoittajille.
Kaupalliskanavat saavat etua siitä, että YLE ei myy mainosaikaa. Joku ulkomainen mediayhtiö voi ostaa kanavia
kuten MTV3, Nelonen ja Nova. Siksi on
säilytettävä riippumattomia suomalaisia kanavia, jotka eivät ole
liikeyrityksiä.
Opetusministeriön tulisi
rahoittaa kulttuuritukena YLEn toimintaa kuten Radion sinfoniaorkesteri RSO,
opetusohjelmat ja opettaja-tv.
Ruotsinkieliseen ohjelmatoimintaan tulisi osoittaa
budjettirahoitusta. Kirkkojen tulisi
maksaa hartausohjelmansa niin kauan kuin niitä edellytetään YLEltä laissa.
Budjettirahoituksen ja toimilupamaksujen
summan tulee olla reilusti suurempi kuin televisiolupamaksujen tuoton, sillä
valtion budjettitukea pitää alkaa käyttää lisäksi epäkaupallisen
yhteisöradiotoiminnan ja yhteisötelevisiotoiminnan kehittämiseen ja tukemiseen
Suomessa. Suomen yhteisöradioiden liitto
(perustettu 2007) tiivistää yhteistyötä
ja suunnittelee toimintaa jäsenenään KaRa.
Tätä tukee EUn parlamentin päätöslauselma "Kansalaismedia
Euroopassa" (25.9.2008; 2008/2011 (INI)).
YLE on ehdottoman
tarpeellinen julkisen palvelun mediatoimintana, sillä kaupalliset mediayhtiöt
eivät riitä demokraattisen yhteiskunnan tarvitsemaan uutis- ja ajankohtaistoimintaan,
kansalaiskeskusteluun sekä eri väestöryhmät huomioon ottavaan monipuoliseen
ohjelmatoimintaan (KaRa). Julkisena
palveluna YLEn laatua on mahdollista parantaa toisin kuin kaupallista mediaa. YLEn verkkotoimintaa, areenaa ja elävää arkistoa
on edelleen kehitettävä.
Viestinnän keskusliiton
toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson kommentoi, että mediamaksu vahvistaisi
julkisen sektorin roolia mediassa moniarvoisuuden kustannuksella. Tässä hän on väärässä, sillä kaupallinen
media on yksipuolistunut ja on yksiarvoista: voittoa täytyy tuottaa. YLE päinvastoin moniarvoistaa ja -puolistaa
tasapaksua mediaa.
Sanomalehtien liiton puheenjohtaja,
Sanoma
Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen uskoo
mediamaksun heikentävän riippumattoman median toimintaedellytyksiä. Hän ei ymmärrä, että kaupallinen media on
itse huonontanut asemaansa heikentämällä laatuaan. Hänen
mielestään tarvittaisiin puolueeton taho arvioimaan, toteuttaako YLE julkisen
palvelun tehtävää, ja ratkaisemaan mahdollisia kiistoja siitä, onko jokin YLEn
toiminta julkista palvelua. Tämä on
tarpeetonta ja saivartelua.
Iltalehden mukaan Yleisradio
kuluttaa "surutta rahaa Tangomarkkinoihin ja saippuasarjaan". Koska katsojalukuihin tuijotetaan ja YLE
joutuu kilpailemaan, niin ilmeisesti YLE on katsonut parhaaksi lähettää myös tällaista
ohjelmaa.
Kilpailuviraston mukaan
YLEn toimintaa ei tule rajata mediamarkkinoilla, joilla toimivat myös
kaupalliset toimijat. Yksityinen media
on arvostellut voimakkaasti YLEn toimenkuvan laajentumista ja sen ilmaiseksi
jakamia sisältöjä. Huhtikuussa 2009 Viestinnän Keskusliitto ja Sanomalehtien liitto olivat YLEn tietojen
mukaan lähettäneet jäsenilleen paimenkirjeen, jolla oli tarkoitus yhtenäistää
kaupallisen median suhtautumista YLEen. Paimenkirjeen
mukaan YLE vääristää mediakilpailua ja uhkaa maakunta- ja paikallislehtien sekä
Suomen tietotoimiston STT asemaa.
Lehdet ovat itse
heikentäneet asemaansa ala-arvoisella toimitustyöllä ja vähentämällä
toimittajia. Lehdet omistavat STTn ja
vastaavat sen yksipuolisuudesta ja länsisuuntautuneisuudesta. YLE teki oikein luopuessaan STTn palveluista. Uutiset verkossa ovat käytännössä ilmaisia,
eivätkä lehdet saa enää verkkopalveluitaan kannattavasti maksullisiksi, vaikka
YLE lopetettaisiin.
Kaupalliset toimijat pyrkivät
vaikuttamaan kansanedustajiin, YLEn johtoon, media-alan avainhenkilöihin,
suureen yleisöön ja julkiseen mielipiteeseen.
STT teki Euroopan komissiolle kyselyn, voiko YLE jakaa ilmaiseksi
uutisia julkaistavaksi esim. kauppakeskuksissa ja lentoasemilla
näyttötauluilla. YLEn ilmaiset palvelut ovat vastiketta verovarojen
käytöstä.
Kaupallinen MTV3 on myös
tuominnut yksityisen rahan käytön Ylen ohjelmien rahoitukseen. Arvostelu koski ruotsinkielisten säätiöiden
varojen käyttöä FST5n aamuohjelman rahoitukseen. Mielestäni on myönteistä, jos YLE saa
yksityistä rahoitusta. MTV3n toimitusjohtajan
mukaan Ylen pitää olla verovaroin rahoitettu, eikä se saa haalia yksityistä
rahaa toimintaansa. Kalle Isokallion mielestä Yle käyttää liian suuren osan budjetistaan
ruotsinkieliseen ohjelmistoon.
Vasemmistoliiton
kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä piti Mikael Jungnerin siirtämistä syrjään
poliittisena ajojahtina eli keskusta sai tahtonsa läpi. Taustalla on keskustan
ryhmäjohtajan Timo Kallin vaatimus Jungnerin erottamisesta. Eikö Jungner ole riittävän oikeistolainen?
Yleisradion hallituksen
puheenjohtajan Kari Neilimon
mukaan Ylelle haettiin "ammattijohtajaa", joka "vie uudenlaista
julkisen palvelun yhtiötä menestyksellisesti tulevaisuuteen". Lauri Kivisen valinnan ratkaisivat laaja
johtamiskokemus viestintäalalta, kansainvälisyys ja sidosryhmäosaaminen.
Kivinen on aiemmin
toiminut useissa Nokian johtotehtävissä, muun muassa viestintäjohtajana ja nyt
Nokia Siemens Networksin yhteiskuntasuhteista ja yritysvastuusta vastaavana
johtajana. Hän on 48-vuotias kauppatieteiden maisteri. Hän ei ole minkään puolueen jäsen, mutta on
kuulunut Kokoomuksen Nuorten Liittoon
1970-luvulla.
YLEn tulee toimia edelleen vallan
vahtikoirana, todellisen tiedon välittäjänä ja kansalaisten keskustelun
paikkana. YLEn tulee irtautua
hallituksen äänitorven tehtävästään kuten 1990-luvun alun EU-sumutuksen
kaltaisesta uutisoinnista. YLEn tulee
luopua antikommunismistaan kuten surullisista Korean demokraattisen
kansantasavallan vastaisista
ohjelmista. YLE saisi myös vähentää
hömppäohjelmiaan.
Tarvitsemme runsaasti
yleisön kannanottoja ja toimintaa YLEn toiminnan suuntaamiseksi,
puolustamiseksi ja kehittämiseksi.
Kansan ääni kuuluviin! Liittykää
Suomen Työväenpuolueeseen ja Kansan Radioliittoon!
Hannu Kautto
2010-04-09
