Pankkien ahneus
Nostin vuonna 2008 Eurocash
Finlandin Nosto-automaatista käteistä.
Yllätys oli, että nostosta perittiin sekä kiinteä palkkio että
prosenttiosuus nostosummasta.
Otto-automaatilla en maksanut ylimääräistä nostoista. Kirjoitin asiasta heti Kuluttajavirastoon ja
sain tavanomaiseen byrokratiaan verrattuna nopeasti vastauksen, joka on
päivätty 6.4.2011.
Lainsäädäntö muuttui
asian vireille tulon jälkeen, kun uusi maksupalvelulaki tuli voimaan
1.5.2010. Se perustuu EUn
maksupalveludirektiiviin 2007/64/EY.
Käteisen nostossa palveluntarjoajan eli käteisautomaatin ylläpitäjän ei
tarvitse antaa tai asettaa palvelun käyttäjän saataville laissa muutoin
vaadittavia tietoja kuten palvelusta perittävien kulujen määrää, jotka palvelun
käyttäjä saa omalta palveluntarjoajaltaan eli tilipankiltaan.
Kuluttajansuojalain 2
luvun 7 pykälässä tarkoitettu olennainen tieto eli Eurocash Finlandin
automaateista käteisen rahan mahdollisesti maksullinen nostaminen on kerrottava
kuluttajalle. Kuluttajavirasto kehoitti
Eurocash Finlandia antamaan tietoja automaatin ruudulla ennen kuin kuluttaja
nostaa käteistä rahaa, jotta kuluttaja voi halutessaan keskeyttää noston.
Eurocash kirjoitti
27.8.2010, että se ei veloita koskaan mitään maksuja, mutta pankit saattavat
veloittaa nostomaksun. Oman pankin ehdot
on tarkistettava. Jotkut pankit perivät
nostomaksuna euron. Useimmat pankit
perivät lisäksi yksi tai kaksi prosenttia noston summasta. Jos nostaa 100 euroa, voi siis joutua maksamaan
nostosta yhden euron ynnä kaksi prosenttia eli yhteensä kolme euroa.
Toinen ihmetyksen aihe
on, että pankin asiakas joutuu maksamaan verkkopankin käytöstä kuukausimaksun. Pankin tulisi maksaa verkkopankin
käyttäjille, koska nämä eivät tuo kengissään hiekkaa pankin konttoreihin ja
ovat tehneet monta pankkitoimihenkilöä tarpeettomaksi. Oli pankkien suunnitelma vähentää
henkilökuntaa siten, että asiakkaat tekevät tietokoneilla suuren osan
pankkityöstä.
Hannu Kautto
2011-04-20
