Helsingin Narinkkatorilla
avattiin 31.5.2012 Kampin kappeli. Perin
outoa on, että kappeli on Helsingin kaupungin ja evankelisluterilaisen
seurakunnan yhteisprojekti eli hiljentymiskappeli. Kaupungin sosiaalivirastosta Kampin
kappelissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja
kaksi vahtimestaria.
Helsingin
vapaa-ajattelijain varapuheenjohtaja Esa Ylikoski sanoo, että yhteistyö on
ongelmallista kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Kun sosiaalityötä
tehdään seurakuntayhtymän tiloissa, asettaa se helsinkiläiset ja muutkin
kaupungissa liikkuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan uskonnon ja vakaumuksen
suhteen. On selvää, että esimerkiksi
uskonnottomat ihmiset tai muuta kuin evankelisluterilaista uskoa edustavat
eivät ole niin kiinnostuneita paikasta, Ylikoski jatkaa. Asiaan liittyy Ylikosken mielestä
helsinkiläisten kannalta myös se, viekö kappeliin palkattavat neljä
sosiaalityöntekijää resursseja varsinaiselta sosiaalityöltä. Sosiaalityöntekijän puheille saattaa olla
viikkojen jonoja ja toimeentulotukea saattaa joutua odottamaan. Lyhenevätkö jonot neuvontapisteellä, Ylikoski
kysyy.
Helsinki tukee seurakuntaa
halvalla vuokralla, sillä Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen
äänin 69-9, tyhjiä 4, ja vuokrausperusteet eli 5169 euron vuosivuokra ja
vuokrasopimus 50 vuodeksi hyväksyttiin äänin 72-6, tyhjiä 6. Yhteinen
kirkkoneuvosto oli pyytänyt, että tontti saataisiin kappelikäyttöön
vastikkeetta eli vuokratta!
Helsinkiläisistä 40 prosenttia ei
kuulu ev.lut. seurakuntaan, mutta heidän verorahojaan käytetään myös
kappeliin. Seurakunnalla on runsaasti
kirkkoja hiljentymispaikkoina. Olisi
ollut parempi rakentaa neutraali hiljentymistila kuten lentokentillä ja
sairaaloissa, mutta Kamppi olisi tarvinnut kuitenkin kipeästi nuorisotilaa.
Milloin kirkko erotetaan
valtiosta, kunnista ja kouluista?
Hannu Kautto
jumalaton ja uskomaton
2012-06-05
