Timo Partasen työelämästä
Timo ”Tinde” Juhana Partasen (13.3.1938-1.5.2015) työura oli
pitkä ja lavea. Timon akateemiset arvot:
humanististen tieteiden kandidaatti, Master of Science eli maisteri USAssa,
filosofian maisteri ja filosofian tohtori.
Tinde aloitti 1964 tieteellisen uransa Suomen Sydänliitossa
ja toimi sitten 1964-94 Työterveyslaitoksessa tutkijana ja tilastollisen
osaston johtajana sekä jatkoi siellä 2001 saakka vanhempana
tieteenharjoittajana. Eläkkeelle
siirtymisensä 2001 jälkeen hän toimi vierailevana professorina Costa Rican
Kansallisessa Yliopistossa, jossa jatkoi 2006 kunniaprofessorina. Timo toimi monessa yliopistossa ja
laitoksessa dosenttina tai vierailevana tieteilijänä ja neuvonantajana.
Timo opiskeli 47 erilaisella kurssilla, mm. ”syövän syyt ja
ehkäisy”. Hän sai 1966 todistuksen
ympäristöhygieniasta Cincinnatin yliopistossa.
Hän toimi koordinaattorina yli sadassa tieteellisessä projektissa esim.
maissa Pohjoismaat, Kenia, Tansania, Uganda, Espanja, Costa Rica, Kuuba,
Kolumbia, Brasilia, Nicaragua, Guatemala ja Panama sekä Suomessa kahdeksassa
kansanterveyteen liittyvässä komiteassa.
Asiantuntijatehtävissä Timo toimi mm. järjestöissä WHO, ILO
ja EU. Monenlaisia konferensseja hänelle
kertyi yli sata ja kolmen tieteellisen lehden toimitusneuvoston jäsenyys. Hän suunnitteli ja antoi akateemista
koulutusta jo mainittujen maiden lisäksi maissa Saksat, Ranska, Puola ja
Zimbabwe sekä entisen Neuvostoliiton tasavalloissa.
Timo ohjasi kolmen tohtori- ja kolmen maisteriopiskelijan
työn. Yksi väitöskirja koski virallisten
(koulunopettajat) ja epävirallisten (tori- ja hallikauppiaat) työntekijöiden
työn kehityskaaren liittyvyyksiä mielenterveyteen määrällisesti ja
laadullisesti. Timo perusti lehden
Terveys, työ ja ympäristö, Keski-Amerikan uutisia, jonka päätoimittajana hän
oli 2005-07 ja sen jälkeen toisena toimittajana.
Monilla aloilla Timo jatkoi työtään: terveyden parantaminen
ja sosiaalinen määräytyminen, työterveysriskien arvioiminen, ammattiperäinen
syöpä, vierastyöläiset, sosiaalinen epidemiologia ja etiikka sekä työterveyden
tunnusluvut. Timo julkaisi yksin tai
yleensä työryhmän kanssa 219 tieteellistä artikkelia 18.9.2011 mennessä. Timo kirjoitti lisäksi yleistajuisia
artikkeleita, kongressiesitelmien painettuja tiivistelmiä sekä häntä
haastateltiin radioissa ja televisioissa.
Tutkimusryhmän tai muun kerätyn aineiston Timo analysoi
tilastollisesti ja laajat tiedostot epidemiologisesti. Varhaisia aiheita olivat ilman hiukkaset,
asbestisairauksien syyt, kivityöntekijät ja silikoosi. Tärkeä alue oli työympäristön kuormitus ja
parantaminen, josta mainittakoon veturinkuljettajien työolot. Timo selvitteli torjunta-aineita eli
tuholaismyrkkyjä kehitysmaissa.
Tutkimuskohteina oli erilaisille myrkyllisille aineille
altistuminen kuten rikkihiili, formaldehydi ja puupöly syöpäriskinä
puuteollisuudessa (hengityselinten syöpä), styreeni, bitumihöyry
asfalttiteollisuudessa ja tien päällystämisessä, bensiini sekä muita syövän
aiheuttajia. Työperäiset syövät olivat
sangen laaja tutkimuskohde. Luettelonomaisesti
mm. bentseeni ja munuaissyöpä, keuhko-, haima-, virtsarakon-, maksa-, iho-,
munasarja-, rinta-, aivo- ja hermostosyöpä.
Esimerkkejä monipuolisista tutkimusjulkaisuista olivat
sepelvaltimotauti, työterveysriskit, ammatti ja itsemurha, ammattiliittojen
rooli työterveyden edistämisessä, vierastyöläiset kuten kahvimarjojen poimiminen,
maquilat eli ”hikipajat” sekä Havannan satama, jossa ahtaajien tapaturmariskien
vähentäminen onnistui hienosti. Nicaraguassa Timo teki tutkijoiden
kanssa lapsityön kuvauksia julkisuuteen videoita myöten, tutki maquilalaisten
laajalle levinneitä ergonomisia ongelmia ja lasten synnynnäisten
epämuodostumien ehkäisyä.
Timon 18.9.2011 päivitetty ansioluettelo on muhkea, jota hän
hämmästeli sähköposteissaan: ”Ihmettelen ittekin tätä kaikkea seilaamistani ja
luuhaamistani siellä täällä. Mutta onhan ikääkin sen verran, että tavaraa
on kertynyt enempi kuin joillakin nuoremmilla”.
”Ja muuta ja muuta, huh, eiköhän aika kulu näissä merkeissä ennen
hautaan vajoamista ennen kuin tylsyys, väsymys ja kivut iskevät
päälle”.
Hannu
Kautto
2015-06-05
TIMO KANSALAISTOIMINNASSA
Timo Partanen liittyi Terveysrintama ry:n jäseneksi vuoden
1975 paikkeilla. Terveysrintama on vuonna 1970 perustettu laajapohjainen,
demokraattinen kansalaisjärjestö, joka on toiminut edistyksellisten uudistusten
puolesta terveydenhuollon, työsuojelun ja sosiaaliturvan aloilla.
Terveysrintaman huippuaikoina 1970-80-lukujen vaihteessa sen jäsenmäärä oli yli
3000 ja paikallisyhdistyksiä oli yli 20. Lisäksi järjestöjäseninä
Terveysrintamaan kuului parisataa eri alojen ammattiosastoa. Järjestö on toiminut
sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Timo aloitti järjestön
valtakunnallisessa työsuojelujaostossa työsuojelun, työterveyshuollon ja
työympäristötutkimuksen asiantuntijana. Terveysrintaman jäsenistö koostui
edellä mainittujen alojen ammattilaisista, opiskelijoista ja työpaikkojen
työsuojeluaktiiveista. Mukana on ollut myös paljon kansanedustajia, kunnallisia
vaikuttajia, ammattiliittojen työntekijöitä sekä eläkeläisiä.
Timo kuului myöhemmin myös Terveysrintaman hallitukseen,
työvaliokuntaan sekä kansainvälisten asiain jaostoon. Viimeksi mainitussa hän
teki mittavan työn Terveysrintaman suhteiden kehittämiseksi mm. Tanskan
vastaaviin organisaatioihin sekä entisen DDR:n työsuojelun ja työterveyshuollon
järjestöihin ja tutkimuslaitoksiin. Työsuojelun alueella hän oli usein
luennoitsijana Terveysrintaman järjestämissä työsuojelukouluissa sekä
vuosittain pidetyissä Viitasaaren työsuojeluseminaareissa. Timo toimi myös
Terveysrintama-lehdessä aktiivisesti sekä kirjoittajana että lehden toimituskunnassa.
Hän osallistui myös Terveysrintaman laajaan julkaisutoimintaan. Timon panos
kansainvälisessä solidaarisuustoiminnassa Terveysrintaman edustajana oli
merkittävä. Vuoden 2001 jälkeen Costa Ricassa pitkään työskennellessään hän
toimitti Terveysrintamalle selvityksiä esimerkiksi maatyöläisten ja muiden
alojen työtekijöiden työolosuhteista Latinalaisessa Amerikassa. Timo osallistui
viimeisinä vuosinaan myös Terveysrintaman historiikkiryhmän työhön arvokkaine
kommentteineen.
Vanhat terveysrintamalaiset tulevat aina muistamaan Timon
työteliäänä ja asiantuntevana ystävänä ja toverina.
Timo Partanen seurasi myös vuosikausia Kansan ääni -lehteä
ja arvosti sitä merkittävänä työväenlehtenä.
Suomen Työväenpuolueen STP kulttuuri- sekä työympäristö- ja työsuojelupoliittisissa
ohjelmissa näkyy myös hänen kädenjälkensä. Timo oli ohjelmien valmistajien
tukena asiantuntevine ehdotuksineen. Viimeisinä aikoinaan hän antoi
kommenttinsa myös Kommunistien Liiton valmisteltavana olevaan dialektisen
materialismin opintoaineistoon. Myös Kansan äänen järjestöjen jäsenistä monet
tunsivat Timon rehtinä ja aikaansaavana toverina. Vappuna, hänen
kuolinpäivänään, saimme lukea lehdestämme Timon viimeisen tervehdyksen.
Jaakko Ahvola
