Onni

Kaupungin lehdessä espoolaisille eli julkisessa tiedotteessa Espoo/Esbo 3/2012 on myönteinen kirjoitus huuhaasta: Outi Airaksinen, Onnen resepti.  Jotta näin yksinkertaista!  "Onnellisuustutkimus nojaa yhdysvaltalaisen Martin Seligmanin positiivisen psykologian (mitä on negatiivinen psykologia? HaKa) oppeihin.  Tieteenalalla (?) tutkitaan ihmisen mielen vahvuuksia ja taitoja, joita harjoittamalla voi lisätä hyvinvointiaan.  Avainsana onnellisuuden tavoittelussa on ominaisvahvuus: kun ihminen tekee sitä, missä on parhaimmillaan, ja toteuttaa omia elämänarvojaan (ovatko ne omia vai saatuja? HaKa), hän voi saavuttaa niin kutsutun flow-tilan ja saada tyydytystä."

Kielitoimiston sanakirja: flow [flou] (taivutus: flow/'ta, -'hun jne.) psyk. sellaisesta mielihyvää tuottavasta tekemiseen uppoutumisesta, jossa ajantaju häviää.  Onnessa on tämän mukaan kysymys pelkästä mielihyvästä!  Tuottaako Flow Festival osallistujilleen flow-tilan?  Jutun mukaan ihminen voi vaikuttaa omaan onnellisuuteensa.  Espoolaiset siirtynevät nyt elämänsä muotoiluun eli hyvinvointinsa ja onnellisuutensa edistämiseen.  Näin helppoa!  Onni ja hyvinvointi ovat vain ihmisestä itsestään kiinni!

Luin onnesta 1970-luvulla seuraavaa: "Mutta onko meidän onnemme pelkästään mielihyvää?  Ei tietenkään.  Emmehän ole rottia (edellä selostetaan rottakokeita, HaKa).  Ihmisen onni on tyydytyksen tunnetta, jota hänessä herättää hänen oma, toisten hyväksi koituva toimintansa, se on rakentavassa työssä syntyvää luomisen iloa.

Psykologisesti onnen tunne ilmaantuu aina, kun toiminnan tulos käy yhteen ennalta asetetun tavoitteen kanssa.  Mitä merkittävämpi on tavoite ja mitä vaikeampaa on sen saavuttaminen, sitä onnellisempi on ihminen sen saavutettuaan."

Teos on nuorille tarkoitettu kirja Konstantin Platonov, Psykologiaa opiksi ja viihteeksi, Kustannusliike Edistys, Moskova.  Lieneekö Seligman jälkijunassa?  Onko hän plagioinut neuvostopsykologiaa koettamalla soveltaa sitä Jenkkilän oloihin?

Hannu Kautto

2012-08-22